Atlas asennuslattian suunnittelu- ja mitoitusperiaatteet

  • Sovellettava normi: SFS-EN 12825
  • Määräävä suure on pistekuormitettavuus.

Pistekuorma ( kN ) määrittelee levyn pistekuormitettavuuden silloin kun levyä kuormittaa heikoimmasta kohdasta, keskellä levyn reunaa, työkalulla jonka mitta on 25 x 25 mm ja painauma on 2,5 mm. Tällöin pitää myös varmuuskerroin olla 2 tai suurempi, eli voi kuormittaa kaksinkertaisella kuormalla ilman pysyviä muodonmuutoksia ( varmuuskerroin > 2, SFS- EN 12825 ).

Normaalit arvot ovat 2 kN – 5 kN

Neliökuorma ( kN / m² ) määrittelee kantavuuden tasaisella neliökuormalla. Normin kohta 4.2.3 määrittelee alusrakenteen kuormitettavuuden.

Normaali arvo on 10 kN / m² ( varmuuskerroin > 2, SFS- EN 12825 ).

Paloluokitus

DIN 4102 määrittelee asennuslattiarakenteen kahden luokan määritelmällä. Katso palotestin pöytäkirja »

  • A1 = palamaton, esim. alumiinilevy, teräslevy ym.
  • A2 = palamaton, joka sisältää orgaanisia yhdisteitä vähemmän kuin 3%, esim. kalsiumsulfaattilevy
  • B2 = paloa hidastava, esim. paloluokiteltu lastulevyrakenne
  • F30 = asennuslattia kestää kokonaisuudessaan, alusrakenteineen, yli 30 min. normin mukaista palokoetta normin mukaisella kuormalla, kun lämpötila lattian alla on yli 800 astetta C
  • F60 = asennuslattia kestää kokonaisuudessaan, alusrakenteineen, yli 60 min. normin mukaista palokoetta normin mukaisella kuormalla, kun lämpötila lattian alla on yli 800 astetta C

Normaali atk tilan asennuslattia voidaan määritellä B2 / F30 mukaiseksi.

Kun määrittelee paloluokituksen, tulisi myös huomioida onko tilassa automaattista inerttikaasusammutusjärjestelmää. ”Palamattomalla” A2 / F30 määritelmällä ei ole mitään lisäarvoa atk konesaliympäristössä. Kalsiumsulfaattilevyjä käytetään yleensä sähkökeskuksissa, muuntamoissa ja suurjännitekytkinlaitoksissa, joissa lattian alla on suuri kaapelimäärä ja oikosulun tai valokaaren vaara ja siitä johtuva tulipalo on mahdollinen.

Huom ! Sähkötiloihin emme suosittele PVC materiaaleja pintamateriaaliksi koska mikäli syttyvät palamaan niin palokaasut sisältävät klooria, joka on laitteille vahingollista mutta ennen kaikkea ihmisille hengenvaarallista sisään hengitettäessä, koska kloori muodostaa keuhkoissa olevan veden kanssa suolahappoa.

Sähköiset ominaisuudet

Ainoa voimassa oleva sovellettava normi on SFS-EN 61340-5-1 joka on ESD suojattujen tilojen normi. Tässä normissa lattian vastusarvo mitattuna normin mukaisella menetelmällä pinnasta maihin tule olla pienempi kuin 109 Ω mutta suositellaan raja-arvoksi 108 Ω koska joidenkin materiaalien vastusarvo nousee niiden ikääntyessä.

Normissa oleva taulukko sivulla 26 määrittelee myös muita asioita, joita on huomioitava asennuslattian sähköisissä ominaisuuksissa.

Huom ! Emme suosittele PVC materiaaleja pintamateriaaliksi koska joidenkin johtavuus tehdään kemiallisin menetelmin ja materiaalin ikääntyessä, nämä kemikaalit haihtuvat PVC pehmittimien kanssa ja materiaalin vastusarvo nousee!

ATK tilan jäähdytys

Asennuslattian alapuolista tilaa käyttämällä saadaan parhaalla mahdollisella tavalla hallittavissa oleva jäähdytys. Asennuslattiassa käytetään sekä IV säleikköjä että reikälevyjä.

IV säleiköt ovat yleensä 400 x 200 mm kooltaan ja ne sahataan sisään asennuslattialevyihin, näitä käytetään, jos todelliset ilmamäärät ei ole tiedossa etukäteen ja jälkeenpäin joudutaan lisäämään säleikköjä.

Suosittelemme IV reikälevyjä, joiden vapaa pinta-ala on esim. 12%, 16%, 25%, 35% tai 44%.

Reikälevyjen määritteleminen lähtee vakioilmastointikoneen / koneiden ilmamäärästä ( m3 / h ). Suosittelemme yleensä redundantista jäähdytysjärjestelmää, jolloin kokonaisjäähdytystarve jaetaan usean vakioilmastointikoneen kesken siten että yhden vikaantuessa tai huollon yhteydessä, muut koneet suorittavat tarvittavan jäähdytyksen. Esimerkiksi jos jäähdytystarve on 50 kW, suosittelemme 3 kpl 25 kW vakioilmastointikonetta, jotka normaalisti käyvät viikoittaisen vuorottelun mukaisesti siten että käyttötuntimäärät pysyvät samoina. Jos joku kone vikaantuu, automatiikka käynnistää levossa olevan koneen esim. termostaatin kautta, kun lämpötila nousee.

Tässä tapauksessa kokonaisilmamäärä on kahden koneen ilmamäärä ja jos esimerkiksi otetaan kokonaisilmamääräksi 30.000 m³ / h ja lattian alainen paine on 20 Pa niin vaihtoehdot ovat seuraavat:

  • 12% vapaa pinta-ala = 700 m³ / h => 42 kpl levyä
  • 16% vapaa pinta-ala = 1.100 m³ / h => 27 kpl levyä
  • 25% vapaa pinta-ala = 1.300 m³ / h => 23 kpl levyä
  • 35% vapaa pinta-ala = 1.500 m³ / h => 20 kpl levyä
  • 44% vapaa pinta-ala = n.2.500 m³ / h => 12 kpl levyä

Meillä on päämiehemme toimittamat mitoituskäyrät, joista voidaan laskea ilmamäärät, painehäviöt, virtausnopeudet jne. Näitä käyriä käyttämällä voidaan myös mitoittaa asennuslattian jäähdytysilman läpäisykykyä yksilöllisesti erilaisia jäähdytyskuormia edustavia laitteita varten siten että siellä missä tarvitaan enemmän jäähdytystehoa, asennetaan suuremmalla vapaalla pinta-alalla varustetut IV reikälevyt ja taas sinne missä ei ole vastaavaa tarvetta asennetaan pienemmällä vapaalla pinta-alalla olevat IV levyt.

Toimistotilojen asennuslattioiden ominaisuudet

Toimistotiloissa tai valvomoissa, joissa akustiset ominaisuudet ovat oleellisia, suosittelemme käytettäväksi kalsiumsulfaattilevyä koska niiden askeläänieristys on parempi kuin muut ratkaisut. Voidaan myös käyttää pintamateriaalina korkealaatuista tekstiililaattaa. Laattoja saa magneettikiinnityksellä, jolloin asennuslattialevyn yläpinta tulee olla galvanoitu pelti.

Palvelemme mielellämme antamalla lisäinformaatiota, ottakaa yhteyttä:

mail@atlas-environment-finland.com
050 3503 707

Tarjoamme asiakaskeskeiset ja laadukkaat asennuslattia- ja konesaliratkaisut sekä muunneltavat Flexible Space toimistotilojen rat­kaisut yli 30 vuoden kokemuksella.

Ota yhteyttä ja kysy lisää

Oy Atlas Environment Ab © 2019

PYYDÄ TARJOUS